Päivitetyn aluetalousvaikutusten arvioinnin perusteella Haminan ja Kotkan katodimateriaalitehtailla tulee olemaan merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia niin Kymenlaaksossa kuin koko Suomessa.

Kymenlaakson tehdashankkeita koskevassa aluetalousselvityksessä tarkasteltiin Haminaan suunnitellun pCAM- eli prekursorimateriaalitehtaan sekä Kotkaan suunnitellun CAM- eli katodiaktiivimateriaalitehtaan Kymenlaaksoon tuomia suoria talousvaikutuksia, tuotannon kerrannaisvaikutuksia sekä suunnitellun toiminnan kerrannaisvaikutuksia koko Suomessa.

Selvityksen lähtötietona hyödynnettiin pCAM-tehtaan 60 000 tonnin vuosituotantoa ja CAM-tehtaan 50 000 tonnin vuosituotantoa. Tämä vastaa noin 32 GWh:n vuotuista akkukapasiteettia, mikä riittää noin 640 000 täyssähköautoon vuodessa.

Talousvaikutuksia selvitettiin sekä rakentamisen että tuotannon ajalta erikseen. Rakentamisen vaikutus kansantalouteen on tilapäinen, kun taas sen myötä syntyvät tehtaat tuovat mukanaan rakenteellisen muutoksen kansantalouteen. Molemmissa tapauksissa mallinnuksen lähtötiedot perustuvat vuoden 2022 hintatasoon ja kustannuksiin.

Rakentamisinvestoinnit luovat työtä yli 9 100 henkilötyövuotta

Molempien akkumateriaalitehtaiden rakentamisen vaatimat investoinnit ovat yhteensä noin miljardi euroa. Varsinaisten tehdasinvestointien lisäksi hankkeet synnyttävät investointeja rakentamisprojektin arvoketjuissa noin 150 miljoonan euron arvosta. Kaikki rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat uusia vaikutuksia.

TEHTAIDEN RAKENTAMISEN TALOUSVAIKUTUKSET

← Vieritä taulukkoa sivuttain →

Toiminnan aikana syntyy vuosittain uusia verotuloja noin 214 miljoonaa euroa

Akkumateriaalitehtaiden vaikutukset Suomen talouteen ovat pitkäaikaisia. Vaikutukset näkyvät kansantalouden tasolla bruttokansantuotteen kasvuna, joka arvioidaan 495 miljoonaksi euroksi. Toiminnasta seuraavat uudet vaikutukset kohdistuvat ennen kaikkea palveluiden ja teollisuuden aloille, jotka kattavat noin 77 prosenttia uusista työllisyysvaikutusta.
Toiminnan aikaisten talousvaikutusten tarkastelun pohjaksi otettiin vakiintunut toiminta vuositasolla.

TEHTAIDEN TOIMINNASTA SYNTYVÄT UUDET TALOUSVAIKUTUKSET VUODESSA

← Vieritä taulukkoa sivuttain →

Suomen Malmijalostuksen akkuliiketoiminnan johtaja Vesa Koivisto pitää tärkeänä sitä, että kotimaisten mineraalien arvoa nostetaan jalostamalla niitä akkumateriaaleiksi. Uuden teollisen toiminnan kautta syntyy vaikutuksia, jotka ulottuvat kaikille yhteiskunnan toimialoille.

”Kymenlaakson tehdashankkeet toteuttavat Suomen Malmijalostuksen strategiaa konkreettisesti. Tavoitteenamme on tuoda hankekumppaneiden kanssa Euroopan markkinalle matalan hiilijalanjäljen akkumateriaaleja, jotka auttavat litiumioniakkujen ja sähköautojen valmistajia kehittämään Eurooppaan hiilineutraalia liikennettä. Samalla akkumateriaalitehtaat tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden luoda uutta, nykyaikaista teollista toimintaa, joka tuo työtä, kasvattaa osaamista ja synnyttää verotuloja yhteiskunnalle”, sanoo Koivisto.

Koiviston mukaan samalle alueelle suunnitellut pCAM- ja CAM-tehtaat tuovat toteutuessaan hyötyjä molemmille hankkeille. Haminan pCAM-tehtaan prekursorikatodiaktiivimateriaalin jalostusastetta voitaisiin nostaa Suomessa hyödyntämällä sitä Kotkan CAM-tehtaalla. Läheltä hankittu materiaaliraaka-aine auttaisi myös leikkaamaan CAM-tehtaan katodiaktiivimateriaalin hiilijalanjälkeä.

The post Kymenlaakson akkutehdashankkeet tuovat huomattavia talousvaikutuksia appeared first on Kotkan kaupunki.